Metsän vuosi – ennätyslämmin kesä muistuttaa ilmastonmuutoksen etenemisestä

Blogi 12.9.2024 12.00

Inka Noramaa, sijoittajasuhde- ja viestintäjohtaja

Metsän vuosi – ennätyslämmin kesä muistuttaa ilmastonmuutoksen etenemisestä

Kalenterin mukaan elämme syksyä, mutta kesä ei malta hellittää otettaan Suomesta. Samalla kun nautimme kesäisen aurinkoisista ja lämpimistä päivistä, meistä monia huolestuttaa ajatus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöömme. Haastattelin Erikoissijoitusrahasto UB Metsän sekä UB Nordic Forest Fund -rahastojen salkunhoidosta vastaavia Kari Kangasta ja Jyri Hietalaa siitä, kuinka rahastojen metsiä hoidetaan kestävällä tavalla ja kuinka ilmastonmuutos ja sen torjuminen vaikuttavat metsien hoitoon käytännössä. Vastauksissa korostui se, että tämän päivän metsänhoidossa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäminen ovat keskeisessä roolissa taloudellisten pyrkimysten rinnalla.

Metsien elinvoimaisuudesta huolehtiminen auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Metsät ovat merkittäviä hiilensitojia sekä hiilivarastoja ja -nieluja. Siksi niillä on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. ”Hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla pyritään turvaamaan metsien elinvoimaisuus, tuottavuus, monimuotoisuus ja uusiutumiskyky. Kun metsät kasvavat paremmin, ne sitovat myös enemmän hiiltä. Hyvinvoiva metsä säilyy varmemmin voittajana myös taistelussa tauteja ja tuholaisia vastaan”, korostaa Kari Kangas.

Tänä päivänä metsänhoitotoimenpiteillä pyritään ennaltaehkäisemään myös ilmastovaikutusten riskejä. ”Terve ja vahva puusto ehkäisee esimerkiksi tuuli- tai myrskytuhojen syntyä. Oikea-aikaiset harvennukset ovat siten erittäin tärkeitä vahinkojen välttämiseksi. Puut eivät saa riukuuntua eli kasvaa vain pituutta eivätkä paksuutta”, muistuttaa Kangas.

Ilmaston lämpeneminen on lisännyt myös hyönteistuhoja. UB:n metsärahastot ovat varautuneet ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin riskeihin asettamalla pidemmän aikavälin tavoitteekseen lehtipuuosuuden nostamisen noin 20 prosenttiin rahastojen Suomessa sijaitsevissa metsissä. ”Lehtipuiden osuutta kasvatetaan nykytasoon verrattuna noin kaksinkertaiseksi. Tämä on keskeinen toimenpide, kun varaudutaan hyönteisten aiheuttamiin tuhoihin. Monipuolinen puusto parantaa myös maaperän ominaisuuksia sekä lisää biodiversiteettiä”, kertoo Jyri Hietala.

- Taimikonhoitotyöt jatkuvat

- Havupuupinot ajettava juhannukseen mennessä pois tienvarsilta

- Kesähakkuut – kesäleimikoilla korjuu ja kuljetus mahdollista sulan maan aikaan

- Kesä on vilkkainta aikaa metsässä: koneet ja metsurit töissä

- Tuhkalannoitukset ja kasvatuslannoitukset

Rehevien soiden avohakkuista luopuminen leikkaa hiilidioksidipäästöjä

Yksi UB:n metsärahastojen luonnonhoidon kärkihankkeista kestävässä metsänhoidossa on siirtyminen jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen rehevillä turvemailla. ”Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi oikeinlaisissa kohteissa muodostua jopa taloudellisesti kannattavammaksi kuin tasaikäismetsätalous”, arvioi Hietala.

Luonnonvarakeskuksen SOMPA-hankkeen tuottaman tutkimustiedon mukaan jatkuvapeitteisellä metsätaloudella voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä erityisesti ojitetuilla korvilla. Tulokset osoittavat, että poimintahakkuiden käyttö avohakkuun asemasta voi tuottaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Monipuolisilla käsittelytavoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti myös luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan ylläpitää turvemaiden vesitaloutta ja vähentää huuhtoumia vesistöihin. ”Poimintahakkuut eivät aiheuta avohakkuun tapaan suuria maaperäpäästöjä, ja toisaalta puuston hiilinielu toipuu nopeammin poimintahakkuiden kuin avohakkuiden jälkeen. Tämä parantaa metsien kokonaishiilitasetta”, täsmentää Hietala.

Hakkuut nousivat otsikoihin kesällä

Metsissä kesä on vuoden vilkkainta aikaa metsureiden ja koneiden ahertaessa puunkorjuutöissä. Tänä kesänä hakkuista on puhuttu ehkä enemmän kuin koskaan – ja valitettavasti ikävästä syystä. Tuhansia uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja kuoli, kun niiden elinympäristö turmeltui metsäkoneiden ajettua joen yli suuren metsäyhtiön hakkuutyömaalla. Haastattelun lopuksi Jyri Hietala ja Kari Kangas vastasivat kysymyksiini luonnon hyvinvoinnin turvaamisesta UB:n rahastojen metsissä.

Millä tavoin metsien kestävä hoito varmistetaan UB:n rahastojen metsissä?

”Suomessa metsien hyvinvointia turvaa kattava lainsäädäntö. Metsälaki, luonnonsuojelulaki ja ympäristönsuojelulaki asettavat raamit metsien hoidolle ja siten myös hakkuiden toteuttamiselle. Lisäksi sertifiointi on merkittävä keino edistää metsien kestävää käyttöä”, kertoo Hietala. ”Tällä hetkellä kaikki Suomessa sijaitsevat metsätilamme ovat PEFC-sertifioituja. Lisäksi 80 prosenttia on FSC-sertifioituja, kun vastaava luku Suomessa keskimäärin on vain noin 10 prosenttia. Tavoitteenamme on sertifioida kaikki metsät Suomessa molemmilla sertifikaateilla. Sertifikaatit ohjaavat metsien hoitoa ja ne sisältävät paljon kriteerejä myös luontonäkökulmasta”, jatkaa Hietala. ”Meille on tärkeää tehdä asiat aina mahdollisimman hyvin. Lähes kymmenvuotisen toimintamme aikana metsiemme auditoinneissa ei ole kirjattu ainoatakaan poikkeamaa eli puutetta sertifikaattien vaatimuksiin nähden”, korostaa Kangas.

Metsätalouden vastuullisuutta täydennetään talousmetsien luonnonhoidolla, vesien suojelulla sekä metsien monimuotoisuuden edistämisellä ja turvaamisella niin talous- kuin luonnonmetsissä. ”Teemme paljon vapaaehtoisia toimia lainsäädännön ja sertifikaattien asettamien vaatimusten lisäksi. Osallistumme rahastojemme kautta muun muassa vesistöjen ennallistamishankkeisiin”, täydentää Kangas.

Tänä päivänä sertifikaattien osoittama vastuullinen metsänhoito on olennainen edellytys puumarkkinoille pääsylle. Sertifikaatit lisäävät myös toiminnan ennustettavuutta sekä metsien taloudellisen käytön hyväksyttävyyttä. Säännöllisesti toteutettavat auditoinnit ovat keskeinen osa metsien sertifiointia ja niillä varmistetaan vastuullisen metsänhoidon toteutuminen.

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi sertifikaatit ohjaavat vahvasti myös vesistöjen suojelua. Viime vuonna metsien auditoinnin teemana olivatkin juuri virtavedet. ”Vesistöjen suojelua ohjaa metsälakikin, mutta sertifikaatit kieltävät aina ajamisen purojen ja jokien yli. Lisäksi ne edellyttävät suojavyöhykkeiden jättämistä vesistöjen läheisyyteen. Suoja-alueen leveys riippuu vesistöstä ja myös metsätyypistä. Sertifikaattien edellyttämien suojavyöhykkeiden leveyttä on myös kasvatettu aiemmasta viime vuosina”, kertoo Kangas.

Miten luontoarvot huomioidaan hakkuissa?

Hakkuita suunniteltaessa on tärkeä tunnistaa erityisen tärkeät elinympäristöt, jotka määritellään metsälaissa. Nämä kohteet erottuvat selvästi ympäristöstään ja niiden kasvillisuus, maaston muodot tai esimerkiksi puusto poikkeavat ympäröivästä metsästä. Niiden säilyminen tulee turvata esimerkiksi metsässä tehtävien metsänhoitotöiden yhteydessä. ”Hakkuiden suunnittelu ja toteuttaminen ekologisesti kestävällä tavalla edellyttää meiltä ymmärrystä metsäkiinteistöjemme yksilöllisistä luontoarvoista. Tietoa on saatavilla myös metsänomistajan karttatiedoista. Ennen hakkuiden aloittamista ELY-keskukset ja esimerkiksi museovirasto tarkastavat mahdolliset suojeltavat alueet metsänkäyttöilmoituksesta. Tällaisia arvokkaita elinympäristöjä voivat olla esimerkiksi vanhat metsät, lehdot, harjut sekä uhanalaisten lajien elinympäristöt”, luettelee Hietala.

Erityistä huolellisuutta hakkuut vaativat korkean suojeluarvon luontotyyppien eli HCV-alueilla (high conservation value). Niihin kuuluvat esimerkiksi laajat ja yhtenäiset luonnontilaiset suot, luontoarvoiltaan erottuvat lehdot tai runsaslahopuustoiset metsät. ”HCV-alueilla käytetään esimerkiksi peitteellisyyttä ylläpitäviä hakkuumenetelmiä. Metsien korkeita suojeluarvoja turvataan myös jättämällä metsässä oleva lahopuu paikoilleen”, kertoo Hietala

”Meillä on metsänhoidossa pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö UPM:n kanssa. He toteuttavat valtaosan hakkuistamme ja vastaavat myös niiden valvonnasta. Myös jälkitarkastus on kattava, ja jokaisesta hakkuusta saadaan raportti Suomen Sijoitusmetsiltä”, sanoo Kangas. Hakkuiden valvonta toteutuu myös sertifikaateissa. Näissä auditoinneissa hakkuuyrittäjiä haastatellaan saamastaan ohjeistuksesta ilman maanomistajan läsnäoloa. ”Suomessa metsien terveydestä pidetään yleisesti hyvää huolta, mutta kestävää metsänhoitoa koskeva sääntely tiukkenee varmasti edelleen. Metsänhoito vaatii paljon osaamista, mutta olennaisinta on halu tehdä asiat oikein”, päättää Kangas.

Lue myös juttusarjan metsien keväästä kertova blogi »