Ajankohtaista

Metsän kevät

Talviaikaan luonto lepää, mutta keväällä metsäkin herää ja kasvukausi alkaa. ”Metsässä kevät on uudistamisen, maanmuokkauksen, istutusten ja kylvön aikaa. Talvella aloitettuja hakkuitakin voi jatkaa mutta kelirikko huomioiden. Keväällä aloitetaan taimikonhoitotyöt, jotka jatkuvat syksyyn asti”, kertoo Jyri Hietala. ”Taimikonhoidon tarkoituksena on tehdä kasvutilaa jäävälle puustolle ja siten edesauttaa kasvatettavien puiden järeytymistä sekä parantaa puiden laatua. Taimikonhoitoon kuuluu olennaisesti puulajivalinta, jolla voidaan myös edistää luonnon monimuotoisuutta sekä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin muun muassa lisäämällä lehtipuuosuutta metsissä”, Hietala jatkaa.

Taimikot tarkistetaan keväällä lumien sulettua, sillä kasvukausi alkaa jo varhain keväällä. ”Yleensä hyvin hoidettu taimikko selviää talvesta hyvin, mutta on hyvä katsoa, ettei lumi ole kaatanut pitkiä heinikoita taimien päälle. Vahingot korjataan mahdollisuuksien mukaan, jotta taimet pääsevät kasvamaan kunnolla”, sanoo Kari Kangas.

Kylvöt ja kevätistutukset voidaan puolestaan aloittaa toukokuussa. ”Etenkin routivien maiden ja savimaiden istutukset kannattaa tehdä jo keväällä, jotta taimet ehtivät juurtua kunnolla. Oikea istutusjärjestys on niin ikään hyvä muistaa: ensin koivut, sitten männyt ja viimeisenä kuuset”, neuvoo Kangas.

Hyvinvoiva metsä on myös taloudellisesti tuottava

Kari Kangas ja Jyri Hietala muistuttavat, että onnistuneen metsänhoidon mittareita ovat niin taloudelliset kuin metsän hyvinvointiin liittyvät seikat. ”Taloudellisen näkökulman lisäksi metsien kestävään hoitoon ja käyttöön yhdistyy tänä päivänä myös muita tavoitteita, joihin kuuluvat metsävarojen riittävyyden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen”, sanoo Hietala.

Metsät ovat merkittäviä hiilensitojia sekä hiilivarastoja ja -nieluja. Siksi niillä on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toisaalta metsäomaisuus ja metsäteollisuus ovat keskeinen osa Suomen talouden perustaa ja siten tärkeitä suomalaisen yhteiskunnan ja taloudellisen hyvinvoinnin tukijalkoja. ”Puu ja puukuitu ovat myös keskeisessä roolissa, kun etsitään vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille. Esimerkiksi rakennuspuun, kestävien pakkausten ja puupohjaisten tekstiilien kysyntä kasvaa jatkuvasti”, muistuttaa Kangas.

Suomessa metsien terveydestä pidetään hyvää huolta, ja asianmukaisella metsänhoidolla pyritään turvaamaan niiden elinvoimaisuus, tuottavuus, monimuotoisuus ja uusiutumiskyky. ”Kun metsät kasvavat paremmin, ne sitovat myös enemmän hiiltä. Hoitotoimet ovat tärkeitä, jotta metsä ei riudu. Lisäksi hyvinvoiva metsä säilyy varmemmin voittajana taistelussa tauteja ja tuholaisia vastaan. Hyvin hoidettu metsä on paitsi terveempi myös tuottavampi”, painottaa Hietala.

Luonnon monimuotoisuus on tärkeä arvo

United Bankersin metsärahastot pyrkivät turvaamaan luonnon monimuotoisuutta käytännön metsänhoidossa monin tavoin. Rahastojen metsänhoito noudattaa kestävän metsänhoidon periaatteita. Kestävän metsänhoidon toteutuminen varmistetaan sertifioinneilla, mikä on muun muassa sertifioidun puun kysynnän ja hintakehityksen vuoksi tuottavaa myös sijoittajille.

United Bankersin metsärahastojen Suomessa omistamista metsistä 100 prosenttia on sertifioitu PEFC™-sertifikaatilla ja 78 prosenttia FSC® (FSC C109750) -sertifikaatilla. Suomen ulkopuolella sijaitsevista metsistä 43 prosentilla oli FSC-sertifikaatti ja 90 prosentilla PEFC-sertifikaatti. United Bankersin rahastojen metsien sertifiointiaste on verrattain korkea, sillä Suomen kaikista metsistä yhteensä noin 90 prosenttia on PEFC-sertifioituja ja vain noin 10 prosenttia FSC-sertifioituja.

Lue lisää talousmetsien luonnonhoidosta »