Ajankohtaista

Metsäsektorilla uutisoidaan tällä hetkellä yhtäältä puun hintojen olevan huipussaan ja toisaalta uutisissa näkyy viestejä metsäyhtiöiden tulosvaroituksista. ”Metsäala on aina ollut jossain määrin syklinen, mutta tarkasteltaessa metsäalan pitkän aikavälin trendejä, on näkyvissä ainoastaan positiivisia merkkejä”, arvioi pitkän uran globaalin metsäteollisuuden parissa tehnyt Rainer Häggblom.

Häggblomin mukaan metsäalan näkymät sijoittajan kannalta riippuvat tarkasteltavasta horisontista. ”Metsäalalla, kuten muillakin teollisuuden aloilla, on kysymys siitä, miten talouskasvu jatkuu. Ilmassa on paljon epävarmuuksia, ja esimerkiksi rakennustoiminnassa on nähtävissä jonkinlaista hidastumista muun muassa Ukrainan sodasta johtuen. Samanaikaisesti Yhdysvaltain talonrakennusmarkkinassa on tällä hetkellä selkeästi nähtävissä pitkän aikavälin positiivinen trendi ja maan rakennusmarkkinassa on paljon potentiaalia, joka tulee täyttymään lähivuosien kuluessa”, avaa Häggblom tilannetta. Lisäksi tärkeässä asemassa tulevaisuuden kehityksen kannalta ovat perustuotteiden kuten pakkauksien ja hygieniatuotteiden kysyntä, joka tulee kasvamaan edelleen. ”Tiivistäen kyse on tuotteista, joissa nähdään kasvua tulevaisuudessa. Paperin käytön vähennyttyä kuitua on alettu käyttää muihin loppukäyttötuotteisiin; pakkausliiketoiminta, erikoispaperiliiketoiminta ja hygienia-ala kasvavat jatkuvasti”.

Metsäalan näkymistä puhuttaessa nousee ilmastonmuutoksen hillintä keskustelun ytimeen. Pohjoismaisilla metsillä ja puupohjaisilla tuotteilla on tässä yhteydessä merkittävä sija. Ilmastonmuutoksen hillintä on kokonaisuus, jossa olennaisin asia on päästöjen vähentäminen tuotantoketjussa: ”Suomessa kemiallisen metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt sellutonnia kohden ovat keskimäärin 56 kiloa, kun maailman keskiarvo on yli kolminkertainen ja monissa yksittäisissä maissa vielä tätäkin korkeampi. Tuotantoprosessin päästöt ovat näin ollen aivan keskiössä. Jos Suomesta siirtyy tuotantokapasiteettia muualle maailmaan, on seurauksena CO2-päästöjen lisääntyminen. Kyseessä ei siis ole puhtaasti vain metsäkysymys vaan metsätalous- ja metsäteollisuuskysymys, jossa olennaisinta on mahdollisimman moderni tuotantoteknologia”, kertoo Rainer Häggblom. Tuotantoteknologian johtavia maita ovat Suomi, Ruotsi ja tietyt Keski-Euroopan maat. Myös Brasiliassa on teknologian suhteen erittäin edistyneitä yhtiöitä, joiden päästöt ovat vähäisiä. ”Ilmastonmuutoksesta ja hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa tulisi muistaa kokonaiskuva ja ymmärtää, että kaikkein olennaisinta on päästöjen vähentäminen. Päästöjen vähentämiseen on puolestaan kaksi tietä: oikea tuotantoteknologia ja mahdollisimman vähäinen luonnonvarojen kulutus per henkilö”, tähdentää Häggblom.

Mediassa on käyty vilkasta keskustelua Suomen metsien hiilinieluista ja niiden romahtamisesta. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, jolloin fokus tulee keskittää olennaiseen. Tässä yhteydessä päästöt ovat Häggblomin mukaan hiilinielua tärkeämpi kysymys. Yleistä keskustelua tulisi Häggblomin mukaan käydä analyyttisemmin ja pitää mielessä se, että kyseessä on globaali ilmastonmuutos, johon auttaa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, toisin sanoen fossiilisten raaka-aineiden käytön rajoittaminen. Esimerkiksi Ruotsi on eriyttänyt fossiilienergian käytön tavoitteen ja hiilinielut, mikä on Häggblomin mielestä oikea linjaus.

Metsäkatoa tulee välttää kaikin keinoin

Pohjoismaissa metsätalous perustuu siihen, että maankäytössä ei tapahdu suuria muutoksia vaan metsien määrää pyritään säilyttämään tai jopa kasvattamaan. Pohjoismaissa esimerkiksi turvemaiden raivaaminen pelloiksi vähenee tai lakkaa kokonaan, kun taas suuren väestöpaineen maissa tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Metsää katoaa tällä hetkellä maissa, joissa väestönkasvu on nopeaa ja joissa metsäpinta-alaa siirretään maatalouden tai karjatalouden käyttöön ihmisten ruokkimiseksi. Muun muassa trooppisten metsien voidaankin sanoa olevan hiilinielun vastakohta, niin sanottu hiililähde, josta kasvihuonekaasuja vapautuu ilmakehään. Myös nopean väestönkasvun maissa kaikki voivat olla osa ratkaisua muuttamalla omia elintapojaan esimerkiksi vähentämällä lihan, soijan tai palmuöljyn käyttöä. Häggblomin mukaan maailma onkin erittäin nopean väestönkasvun uhri, ja maankäytön realiteetit voivat olla täysin erilaisia kuin toivoisimme.

Myös Kiinan rooli maailman väkirikkaimpana maana on merkittävä. Kiinalaiset tehtaat vastaavat merkittäviltä osin maailman perustuotannosta niiden toiminnan kuitenkin perustuessa fossiilisten raaka-aineiden käyttöön energiantuotannossa.”Kiina on kilpailukykyinen maa, mutta sen maailmanmarkkinatuotanto on perustunut vahvasti fossiilivetoiseen energiainfrastruktuuriin. Toiveita ja merkkejä muutoksesta on kuitenkin jo nähtävissä”, sanoo Häggblom. Kiinan keskeinen rooli sekä kysymys siitä, tuleeko positiivinen kehitys jatkumaan, tulee näin ollen olemaan ratkaiseva ilmastokeskustelussa.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suuri haaste, mutta samalla myös bisnesmahdollisuus. ”Ilman metsätaloutta ja siihen integroitunutta metsäteollisuutta ei Suomessa olisi juuri mitään. Suomi on johtava metsätalousmaa ja on tärkeää olla edelläkävijä siinä, että Suomen resurssitehokkuus on huipussaan. Samalla meidän tulee pyrkiä siihen, että pystymme tekemään käytössämme olevilla resursseilla entistä arvokkaampia tuotteita – tuotteita, jotka korvaavat muovia, mikä puolestaan suoraan edesauttaa massiivista ilmastokriisiä. Suomen tulee olla maa, joka edelläkävijän roolissa näyttää, mitä kaikkea metsästä pystytään hyödyntämään siten, että samanaikaisesti huolehditaan suojelusta, biodiversiteetistä, metsänomistamisen tuotosta sekä siitä, että tulevaisuusnäkymä on parempi kuin tänään. Arvokasta metsää tulee pystyä samanaikaisesti käyttämään ja suojelemaan sekä monipuolistamaan siihen liittyvää teollisuutta. Suomen tulee ottaa merkittävä ratkaisijan rooli luontokato- ja ilmasto-ongelmassa”, korostaa Häggblom.