Ajankohtaista

Kiinasta saatiin muutama viikko sitten uutisia talouden elvytyssuunnitelmista. Kiinan kasvu on ollut sikäläisittäin hidasta jo pitkän aikaa, sillä koronakuopan jälkeen talous on toipunut ennakoitua hitaammin. Kiinan BKT-kasvu on ollut hyytymässä, ja 5 prosentin talouskasvutavoitteeseen pääseminen vaatii hallinnolta toimia. Nyt ilmoitetut toimet ovat kohtuullisen laajoja. Elvytyspaketilla pyritään muun muassa lisäämään pankkien lainanantomahdollisuuksia. Lisäksi tarkoituksena on laskea korkoja, helpottaa vakavien ongelmien kanssa painivaa kiinteistösektoria sekä kiinalaiseen tyyliin ”kannustaa” osakkeiden ostoon. Ja tästähän Kiinan osakemarkkina innostui: indeksistä riippuen markkinat nousivat jopa useita kymmeniä prosentteja hyvin lyhyessä ajassa. Tästä seurasi myös positiivinen säteilyvaikutus Kiinan talouteen vahvasti sidoksissa oleviin yhtiöihin, kuten esimerkiksi luksustuoteyhtiöihin meillä Euroopassa. Viime aikoina meno on kuitenkin rauhoittunut, ja kurssit ovat laskeneet lyhyen aikavälin huipuistaan. Kiinan talouden pitkän ajan haasteet ovat edelleen ennallaan, mutta edellä mainitulla elvytyspaketilla saataneen lyhyen ajan talousnäkymä stabiloitumaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen onkin sitten isompi kysymysmerkki. Isot ongelmakohdat kuten demografia, poliittisen otteen kiristyminen, Taiwanin kysymys, ”halpavienti” Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin kauppasotineen sekä kotimaisen kysynnän heikkous eivät ratkea helposti.

Kiinan elvytyksen vaikutus näkyy Suomessa saakka – myös Helsingin pörssi heilahti ylöspäin. Vientivetoinen taloutemme kaipaakin vetoapua, varsinkin kun tärkein vientimarkkinamme, Eurooppa, kipuilee erityisesti Saksan heikon taloustilanteen kanssa. Useat Saksan perinteisesti vahvat toimialat kuten autoteollisuus alihankkijoineen, terästeollisuus ja kemia ovat enemmän tai vähemmän kanveesissa. Tästäkin huolimatta Frankfurtin pörssi-indeksi, DAX, on huippulukemissa – indeksiä ovat kirittäneet sikäläiset jättiyhtiöt kuten SAP, Siemens ja Allianz. Myös Saksan talous tarvitsee apua Kiinasta ja laskevista koroista. Tätä kirjoittaessa odottelemme EKP:lta 0,25 %:n koronlaskua ja viitteitä siitä, miten korkopolku jatkuu loppuvuonna.

Kolmannen kvartaalin tuloskausi on saatu käyntiin vaihtelevissa tunnelmissa. Yhdysvalloissa tuloskasvuvauhti pysynee kohtuullisilla tasoilla teknologiasektorin vetämänä. Niin sanotuissa Magnificent Seven -yhtiöissä tuloskasvu on toki reipasta, noin 20 prosentin luokkaa, mutta edellisten kvartaalien yli 30 %:n kasvuvauhtiin ei päästä. S&P500 -indeksin muut 493 yhtiötä eivät ole raportoineet tuloskasvua noin vuoteen, mutta nyt näillekin yhtiöille ennustetaan paranevia tuloksia loppuvuonna. Tulosennusteita on myös laskettu ennen tuloskauden alkua kesän taantumapelkojen takia. Edellä mainittujen Saksan ongelmatoimialojen lisäksi Euroopan tuloskautta rasittaa sirulaitevalmistaja ASML:n ja luksustuoteyhtiö LVMH:n ennakoitua heikommat näkymät ensi vuodelle. Meillä Suomessa on aistittavissa nihkeänlainen tuloskausi. Olemme nähneet jo muutamia isojen yhtiöiden tulosvaroituksia (UPM-Kymmene, Valmet, TietoEVRY…), ja muutosneuvottelujen määrä ainakin lehtien palstoilla on melkoinen. Vaikka meillä valuaatiot ovat kohtuullisia, tuloskasvua tarvitaan, jotta tästä päästään parempaan vauhtiin. Kirjoittaja toistaa taas kerran itseään ja toteaa, että olisiko ensi vuosi vihdoinkin Suomen vuosi?