Vahva tuloskasvu haastaa huolet

Toukokuu oli sijoitusmarkkinoilla vahva kuukausi. Markkinoita tukivat ensimmäisen vuosineljänneksen hyvän tuloskauden myötä edelleen kohonneet tuloskasvuodotukset, tekoälyinvestointien jatkuminen sekä Yhdysvaltain talouden odotettua parempi kehitys. Kansainväliset osakkeet (MSCI ACWI) nousivat euroissa mitattuna 5,7 prosenttia, ja vahvinta kehitys oli kehittyvillä markkinoilla (MSCI Emerging Markets +10,3 %). Yhdysvalloissa osakkeet (S&P 500) nousivat teknologiayhtiöiden johdolla 5,8 prosenttia. Eurooppa (Stoxx 600 +3,0 %) jäi selvästi jälkeen muuta maailmaa, mikä kuvastaa alueen suurempaa herkkyyttä energian hinnalle sekä kasvavaa huolta euroalueen kasvun hidastumisesta.

Vuoden ensimmäinen puolisko on tarjonnut sijoittajille yhdistelmän vahvaa tuloskasvua ja tavanomaista korkeampaa epävarmuutta. Osakemarkkinakehitys on ollut laaja-alaisesti vahvaa, ja kansainväliset osakkeet ovat tuottaneet euroissa mitattuna jo noin 12 prosenttia. Markkinoita on tukenut erityisesti pörssiyritysten vahva tuloskunto, joka on kompensoinut korkojen nousun ja energian hinnan nousuun liittyviä huolia. Kesäkuun puolivälissä uutiset Lähi-idän lähestyvästä rauhansopimuksesta laskivat öljyn hintaa selvästi. Markkinat näyttävätkin tällä hetkellä hinnoittelevan perusskenaariota, jossa talouskasvu jatkuu, yritysten kannattavuus säilyy hyvänä ja geopoliittisten kriisien vaikutukset jäävät rajallisiksi.

Osakemarkkinoiden kehitys 2026 (euromääräiset tuottoindeksit, vuoden alusta 12.6. asti)

Yhdysvallat vetää edelleen maailmantaloutta

Maailmantalous jatkaa kasvuaan, vaikka kehitys eri alueiden välillä on edelleen eritahtista. IMF arvioi maailmantalouden kasvavan tänä vuonna noin 3,1 prosenttia, kun taas OECD:n tuore perusskenaario ennustaa 2,8 prosentin kasvua. Huomionarvoista on, että kohonneesta geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta kansainväliset ennustelaitokset ovat tehneet kasvuennusteisiinsa vain melko marginaalisia muutoksia. Tämä viittaa siihen, että maailmantalous on toistaiseksi kestänyt energiashokin odotettua paremmin.

Yhdysvallat on säilyttänyt asemansa globaalin kasvun veturina. Talouskasvu on pysynyt odotuksia vahvempana, työmarkkinat ovat edelleen hyvässä kunnossa ja kuluttajien kysyntä on jatkunut kohtuullisen vahvana korkeammasta korkotasosta huolimatta.

Euroalueella näkymä on selvästi vaisumpi. Teollisuus kärsii edelleen heikosta kysynnästä, energiakustannuksista sekä geopoliittisten jännitteiden vaikutuksista. Euroopan keskuspankki arvioi euroalueen kasvavan tänä vuonna vain noin 0,8 prosenttia.

Kehittyvillä markkinoilla näkymä on edelleen kohtuullisen hyvä. Aasian teknologiavetoiset taloudet, erityisesti Taiwan ja Etelä-Korea, hyötyvät tekoälyinvestoinneista, puolijohdekysynnän kasvusta ja globaalien investointiketjujen muutoksista. IMF laski keväällä kehittyvien talouksien kasvuennustettaan 4,2 prosentista 3,9 prosenttiin, mutta Intian kasvunäkymä säilyi vahvana noin 6–6,5 prosentissa, mikä tekee siitä edelleen maailman nopeimmin kasvavan suuren talouden. Kiinan kasvu puolestaan hidastuu noin 4,5 prosentin tuntumaan, mutta pysyy edelleen globaalissa vertailussa kohtuullisena.

Markkinat oppineet elämään kriisien keskellä

Geopoliittiset riskit ovat muodostuneet pysyväksi osaksi sijoitusympäristöä. Sijoittajat joutuvat arvioimaan samanaikaisesti Lähi-idän tilannetta, Ukrainan sotaa, Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kilpailua, kauppapolitiikkaa sekä energiaturvallisuutta. Markkinoiden kannalta ratkaisevaa ei yleensä ole kriisi itse, vaan se, muuttaako kriisi yritysten tuloksia tai talouskasvun näkymiä.

Hyvä esimerkki tästä on Hormuzinsalmen kriisi, joka on hallinnut energiamarkkinoita keväästä lähtien. Salmen kautta kulkee noin viidennes maailman meriteitse kuljetettavasta raakaöljystä, minkä vuoksi jokainen uutinen konfliktin kärjistymisestä tai rauhanneuvottelujen etenemisestä on näkynyt nopeasti öljyn hinnassa ja markkinatunnelmassa. Kesäkuun puolivälissä osapuolet saavuttivat alustavan sopimuksen 60 päivän tulitauosta ja Hormuzinsalmen avaamisesta, mikä laski Brent-öljyn hinnan takaisin noin 80 dollarin tasolle ja purki markkinoille kevään aikana kertynyttä geopoliittista riskipreemiota.

Maailmantalous ei kuitenkaan ole enää yhtä riippuvainen öljystä kuin 1970-luvun energiakriisien aikaan. Talouksien energiatehokkuus on parantunut, palvelusektorin merkitys kasvanut ja vaihtoehtoisten energialähteiden käyttö lisääntynyt. Tästä huolimatta energian hinnalla on edelleen merkittävä vaikutus inflaatioon, kuluttajien ostovoimaan ja yritysten kustannuksiin. Kevään aikana nähty öljyn kallistuminen olikin yksi keskeinen syy siihen, että markkinat joutuivat lykkäämään odotuksiaan keskuspankkien koronlaskuista.

Toistaiseksi sijoittajat ovat kuitenkin osoittaneet huomattavaa kykyä sopeutua geopoliittisiin jännitteisiin. Viime kuukausien kehitys muistuttaa siitä, että kriisit voivat aiheuttaa merkittävää lyhyen aikavälin heiluntaa, mutta niiden vaikutus markkinoiden pitkän aikavälin suuntaan riippuu lopulta siitä, muuttavatko ne talouskasvun, inflaation tai yritysten tuloskehityksen näkymiä olennaisesti.

Raakaöljyn hintakehitys 2026 (Brent, CO1-futuurihinta 15.6.asti)

Inflaatiopaineet pitävät korot korkealla

Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana energian hinnan nousun seurauksena. Yhdysvalloissa kuluttajahintainflaatio nousi maaliskuun 3,3 prosentista 4,2 prosenttiin toukokuussa, kun taas euroalueella inflaatio kiihtyi samana aikana 2,6 prosentista 3,2 prosenttiin. Energian vaikutus näkyy molemmilla alueilla selvästi, vaikka pohjainflaatio on pysynyt huomattavasti maltillisempana. Tämä viittaa siihen, ettei energiashokki ole toistaiseksi levinnyt laajasti palkkoihin ja palveluhintoihin.

Yhdysvalloissa vahva talouskasvu ja työmarkkinoiden hyvä kehitys antavat keskuspankille mahdollisuuden pitää korot nykyisellä tasolla. Markkinat odottavat Fedin pitävän korot ennallaan ainakin loppuvuoden ajan, ja osa sijoittajista varautuu jopa yhteen koronnostoon vuoden lopulla.

Euroalueella tilanne on selvästi haastavampi. Talouskasvu on hidasta, mutta energian hinnannousu on voimistanut inflaatiopaineita. EKP nosti kesäkuussa talletuskorkonsa 2,25 prosenttiin. Kyseessä oli ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2023, ja tätä kirjoittaessa markkinat odottavat korkeintaan muutamaa lisänostoa loppuvuoden aikana. Keskuspankin viesti on, ettei energiashokin vaikutuksia voida sivuuttaa, vaikka talouskasvu samalla hidastuisi.

Sijoittajan näkökulmasta nykyinen korkoympäristö tukee edelleen hajautettua salkkua. Korkosijoitukset tarjoavat houkuttelevaa juoksevaa tuottoa, mutta korkotaso ei ainakaan toistaiseksi näyttäisi olevan riittävän korkea katkaistakseen yritysten vahvaa tuloskehitystä tai talouskasvua. Mikäli korot jatkavat nousuaan, rahoitusolosuhteet kuitenkin kiristyvät ja korjausliikkeen riski kasvaa erityisesti korkeasti arvostetuissa kasvuosakkeissa. Historiallisesti osakemarkkinat ovat kuitenkin sietäneet korkeita korkoja varsin hyvin silloin, kun talouskasvu ja tulokset ovat pysyneet vahvoina. Suurempi haaste markkinoille on yleensä korkojen nopea nousu kuin korkojen korkea taso itsessään.

Inflaatiohuolet nostaneet euribor-korkoja (12/2023–6/2026)

Tuloskasvu oikeuttaa korkeammat arvostukset

Kansainvälisesti pörssiyhtiöiden tulosten odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 25 prosenttia, Yhdysvalloissa noin 23 prosenttia ja euroalueella noin 20 prosenttia. Lukemat ovat poikkeuksellisen vahvoja ympäristössä, jossa talouskasvu on edelleen melko maltillista. Sijoittajan näkökulmasta keskeistä on, että osakemarkkinoiden pitkän aikavälin kehitystä ohjaa viime kädessä tuloskasvu. Historiallisesti kaksinumeroisen tuloskasvun ympäristö on tarjonnut osakkeille vahvan perustan myös silloin, kun korot ovat pysyneet korkealla.

Markkinoiden kannalta positiivista on myös nousun leventyminen. Vielä muutama vuosi sitten tuottoja hallitsivat lähinnä suurimmat teknologiayhtiöt. Nyt tuloskasvua nähdään myös teollisuudessa, finanssisektorilla, energia-alalla ja useilla palvelutoimialoilla. Historiallisesti kestävimmät nousumarkkinat ovat olleet sellaisia, joissa kehitys ei ole riippunut muutamasta yksittäisestä yhtiöstä tai sektorista.

Arvostustasot ovat erityisesti Yhdysvalloissa koholla. Korkea arvostus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita heikkoja tuottoja. Markkinat voivat pysyä pitkäänkin kalliina, mikäli tulokset kasvavat odotusten mukaisesti. Arvostuksista tulee ongelma vasta silloin, kun tuloskehitys alkaa pettää.

Alueelliset tuloskasvuennusteet kuluvalle vuodelle (kesäkuu 2026)

Tekoälyinvestoinnit kiihdyttävät kasvua – ja sijoittajien riskinottoa

Tekoälyssä sijoittajien huomio on siirtynyt yhä enemmän sovelluksista niiden toiminnan mahdollistavaan infrastruktuuriin. Datakeskukset, puolijohteet, sähköverkot ja energiainvestoinnit ovat nousseet AI-buumin keskeisiksi hyötyjiksi. Suurimpien teknologiayhtiöiden investointien arvioidaan nousevan tänä vuonna jo yli 700 miljardin dollarin tasolle.Näistä investoinneista merkittävä osa liittyy tekoälyinfrastruktuuriin. Tekoälyn vaatima laskentateho on käynnistänyt yhden modernin taloushistorian suurimmista investointiaalloista.

Kyse ei ole enää vain teknologiasektorista, vaan teknologiasta, jonka odotetaan tukevan tuottavuuden kasvua koko taloudessa. Sijoittajien näkökulmasta kiinnostavaa on, että vaikutukset eivät rajoitu ohjelmistoyhtiöihin, vaan ulottuvat vähitellen teollisuuteen, energiaan, terveydenhuoltoon, logistiikkaan ja finanssipalveluihin.

Tekoäly on ollut viime vuosien vahvimpia markkina-ajureita, ja sijoittajien innostus näkyy nyt yhä selvemmin myös uusissa listautumisissa. Kesäkuussa nähtiin historiallinen virstanpylväs, kun SpaceX toteutti kaikkien aikojen suurimman listautumisannin keräten markkinoilta 75 miljardia dollaria. Yhtiön markkina-arvo nousi nopeasti yli kahteen biljoonaan dollariin, mikä nosti sen välittömästi maailman suurimpien pörssiyhtiöiden joukkoon Alphabetin, Microsoftin, Applen, Amazonin ja Nvidian rinnalle. Sijoittajien kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti, mikä kuvastaa vahvaa riskinottohalukkuutta.

Vaikka SpaceX:n liiketoiminta rakentuu ennen kaikkea avaruus- ja satelliittiteknologian ympärille, sen jättilistautuminen kuvastaa samaa ilmiötä, joka on siivittänyt tekoälyteemaa: sijoittajat ovat valmiita maksamaan korkeita arvostuksia yhtiöistä, joiden uskotaan olevan seuraavan teknologisen murroksen voittajia. Katseet ovatkin jo seuraavissa jättilistautumisissa: sekä Anthropicin että OpenAI:n odotetaan siirtyvän pörssiin myöhemmin tämän vuoden aikana.

Voimakas kiinnostus tekoäly-yhtiöitä kohtaan kertoo pääomien virtaavan edelleen vahvasti AI-teemaan. Samalla markkinoiden odotukset on kuitenkin viritetty korkealle. Historiassa suurimmat listautumisbuumit ovat usein osuneet markkinasyklien myöhäisempiin vaiheisiin, jolloin sijoittajien huomio siirtyy vähitellen kasvutarinoista niiden toteutumiseen. Tulevien vuosien kannalta ratkaisevaa on, pystyykö tekoäly synnyttämään arvostuksia vastaavan tuloskasvun.

UB:n näkemys: osakkeet säilyttävät etulyöntiaseman

Kesään siirryttäessä näemme markkinan kokonaiskuvan edelleen myönteisenä riskisijoituksille. Vaikka korkotaso on noussut, energiamarkkinat ovat heiluneet ja geopoliittiset jännitteet ovat pysyneet poikkeuksellisen korkealla, yritysten tulosnäkymät ovat jatkaneet vahvistumistaan. Tämä on osakkeiden kannalta ratkaisevaa.

Markkinoiden arvostustasot ovat monin paikoin kohonneet, mutta toistaiseksi myös tulosennusteet ovat liikkuneet oikeaan suuntaan. Niin kauan kuin yritykset pystyvät kasvattamaan tuloksiaan odotusten mukaisesti, osakkeet säilyvät houkuttelevana omaisuusluokkana myös korkeampien korkojen ympäristössä. Vahvan alkuvuoden jälkeen korostamme edelleen kansainvälisen hajautuksen ja riittävän omaisuuslajihajautuksen merkitystä, sillä markkinoiden heilunta voi ajoittain voimistua korkojen, energian hinnan tai geopoliittisten tapahtumien seurauksena.

Toukokuussa emme tehneet allokaatiosalkuissa muutoksia kokonaisosakepainoomme, mutta toteutimme yhden muutoksen osakeallokaation sisällä. Vaihdoimme aktiivisen japanilaisiin osakkeisiin sijoittavan rahaston kustannustehokkaampaan ESG-tekijöitä huomioivaan Japani-ETF:ään. Näemme Japanin edelleen kiinnostavana markkinana kohtuullisten arvostustasojen ja tuloskasvunäkymien ansiosta. Näkemyksessämme pidämme edelleen perusteltuna lievää osakeylipainoa, sillä osakkeiden tuotto-odotus on edelleen kilpailukykyinen suhteessa muihin omaisuusluokkiin. Nykyisen nousumarkkinan veturina eivät toimi keskuspankit tai likviditeetin lisääminen, vaan yritysten investoinnit, tuottavuuden paraneminen ja vahva tuloskasvu. Tämä erottaa nykyisen markkinasyklin monista 2010-luvun nousumarkkinoista, jolloin tuottoja tuki ennen kaikkea erittäin kevyt rahapolitiikka.

Markkinoiden vahvan alkuvuoden jälkeen olisi luonnollista nähdä kesän tai syksyn aikana myös hengähdystaukoja. Pidämme mahdollisia korjausliikkeitä todennäköisemmin normaalina osana nousumarkkinaa kuin merkkinä siitä, että markkinoita tukevat keskeiset perusajurit olisivat olennaisesti heikkenemässä.

Osakkeiden tarjoama tulostuotto korkotuottoja houkuttelevampi (6/2012–6/2026)

Lähteet: UB Omaisuudenhoito, Bloomberg, LSEG