Digitaalinen tulevaisuus tarvitsee luonnosta syntyvää kasvun energiaa
Datakeskukset kääntävät Suomen sähkönkulutuksen kasvuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Ratkaisevaa on, kenellä on valmista tuotantoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.
Kulutus palaa kasvuun
Sähkönkulutus on pysynyt Euroopassa ja Pohjoismaissa lähes ennallaan yli vuosikymmenen, mutta nyt suunta on muuttumassa. Tekoäly, pilvipalvelut ja datan määrän kasvu lisäävät laskentakapasiteetin tarvetta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että datakeskusten maailmanlaajuinen sähkönkulutus voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Suomessa Fingrid ennustaa kulutuksen nousevan vuoden 2025 86 TWh:sta noin 103–123 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Merkittävä osa kasvusta liittyy datakeskuksiin: yksittäiset hankkeet ovat satojen megawattien kokoisia, ja hyperskaalaajat kilpailevat kapasiteetista Suomessa.
Datakeskukset selittävät siis suuren osan kasvusta, mutta eivät kuitenkaan kaikkea. Myös yhteiskunnan sähköistyminen ja erityisesti kaukolämmön tuotannon sähköistyminen lisäävät sähkönkulutusta merkittävästi.
Suomen tuotantopuoli on vahva. Ydinvoima, nopeasti rakennettu tuulivoima ja vesivoima ovat tehneet Suomesta selvän sähkön nettoviejän. Tuotantoa on kuitenkin lisätty kulutusta nopeammin, mikä näkyy hintavaihteluna ja tuulivoiman kaappaushintojen laskuna. Uusi kulutus on siksi erityisen tervetullutta uusiutuvan energian kehittäjille. Kasvava kysyntä tukee sähkön hintaa ja nostaa kehityshankkeiden arvoa. Sääriippuvaisen tuotannon lisääntyminen kasvattaa sekä varastoinnin tarvetta että reservimarkkinoiden merkitystä.
Suomi houkuttelee datakeskuksia
Datakeskus tarvitsee ennen kaikkea runsaasti edullista sähköä ja sähköä, jonka päästötön alkuperä kestää tarkastelun. Suomi tarjoaa nämä kaikki. Vesi- ja tuulivoiman osuus on suuri, ilmasto viilentää luonnostaan, poliittinen ympäristö on vakaa ja sähkön siirtoverkko vahva. Suuret teknologiayhtiöt ovat lisäksi sitoutuneet omiin päästötavoitteisiinsa. Ne tavoittelevat jatkuvasti saatavilla olevaa puhdasta sähköä ja ovat valmiita tekemään pitkäaikaisia hankintasopimuksia (PPA) sekä uusiutuvan energian että ydinvoiman tuottajien kanssa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi ratkaiseva tekijä on aika: laskentakapasiteetille on kiire, ja luvituksen ohella nopea verkkoliittymä on keskeinen etu.
Suomi on globaalien datakeskustoimijoiden silmissä poikkeuksellisen vahvassa asemassa. Lähes kaikki suuret toimijat ovat hakeutuneet Suomeen, ja Google on panostanut maahan erityisen paljon. Sen 13 miljardin euron investointi on yhtiön suurin yksittäinen sijoitus Euroopassa. Se on myös Suomen historian suurin teollinen investointi. Google laajentaa Haminan datakeskusta ja rakentaa kolme uutta datakeskusta Kajaaniin, Vaalaan ja Muhokselle. Jo ennen syyskuussa julkaistua jätti-investointia yhtiön panostus Suomeen oli vahva: Haminan datakeskus on yksi Euroopan merkittävimmistä datakeskuksista.
Muissa Pohjoismaissa sähköä olisi monin paikoin saatavilla, mutta siirtokapasiteetti muodostaa merkittävän pullonkaulan. Suomessakin siirtoverkko on paikoin ruuhkainen, mutta sitä vahvistetaan jatkuvasti, etenkin Etelä-Suomessa. Tämä ohjaa kysyntää pohjoiseen ja itään. Pohjois-Suomessa liittyminen kantaverkkoon voidaan Fingridin mukaan toteuttaa edelleen kansainvälisesti vertaillen nopeasti. Fingridin tutkimuksen mukaan kulutuksen sijoittaminen lähelle tuotantoa voi kasvattaa kantaverkon liityntäkapasiteettia jopa 20 GW:lla.
Siksi vahvimmassa asemassa ovat toimijat, joilla tuotanto ja verkkoyhteys ovat valmiina samassa paikassa.
Mitä tämä tarkoittaa UB Uusiutuva Energia -rahastolle?
Rahaston näkökulmasta datakeskusbuumi on ennen kaikkea rakenteellinen muutos, ei ohimenevä ilmiö. Kulutuspuolella kilpailuetua saavat kohteet, joilla on hyvä verkkoyhteys, valmis luvitus ja uskottava kysyntäpolku.
Suurilta energiankuluttajilta odotetaan osallistumista myös uuden energiakapasiteetin rakentamiseen. Tämä kansainvälinen trendi koskee nyt myös Suomea. Googlen sopimus Fortumin kanssa Loviisan ydinvoimalan käyttöiän pidentämisestä ei ollut yhtiön ainoa energiasitoumus Suomessa. Google ilmoitti myös uusista PPA-sopimuksista Valoremin ja Suomen Hyötytuulen kanssa, mikä nostaa sen Suomessa tukeman uuden tuulivoimakapasiteetin 629 MW:iin. Sopimukset kattavat sekä toiminnassa olevia tuulipuistoja että uusia kehityshankkeita.
Tuotannon osalta kasvava kysyntä ja sen aikataulu sopivat hyvin UB Uusiutuva Energia -rahaston kehitysportfolion rakenteeseen. Rahaston kehitysaihiossa on yli 600 MW tuulivoimaa, ja kokonaiskapasiteetti kasvaa merkittävästi uusien kehityshankkeiden ja nykyisten laajennusten myötä. Lisäksi rahasto sekä operoi että kehittää aurinkovoimaa ja panostaa vahvasti sähkön varastointiin: Kemijärven 30 MW / 70 MWh akkuvarasto aloittaa kaupallisen toimintansa lähiviikkoina, ja Viron aurinkohankkeen akkulaajennus on jo käynnistynyt.
Rahaston kannalta olennaista on tunnistaa kohteet, joissa datakeskusten kasvava sähkönkysyntä, toimiva verkkoyhteys ja rahaston oma tuotanto- tai kehityshanke kohtaavat. Salkunhoitajana arvioimme nämä mahdollisuudet huolellisesti ja pyrimme muuttamaan uuden kysynnän ennustettavaksi kassavirraksi rahaston ja sen osuudenomistajien hyväksi.
Digitaalinen maailma tarvitsee energiaa. Me tuotamme sitä luonnosta.
Esitetty informaatio perustuu UB:n omiin arvioihin ja UB:n luotettavina pitämiin lähteisiin. Johtopäätösten perustana oleva informaatio voi muuttua nopeasti, ja UB voi muuttaa markkinanäkemystään ilman eri ilmoitusta. Mitään esityksen kautta saatavaa informaatiota ei pidä sellaisenaan käsittää kehotukseksi ryhtyä sijoitustoimenpiteisiin. Tehdessään sijoituspäätöksiä tulee lukijan perustaa ne omaan arvioonsa sijoituskohteesta ja siihen liittyvistä riskeistä sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa.
Rahastosijoittamiseen liittyy aina taloudellinen riski. Rahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Rahaston aikaisempi tuottokehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä sitä voi käyttää tulevien tuottojen ennustamiseen. Rahastolle asetettua tavoitetuottoa ei välttämättä saavuteta. Riskit on esitelty tarkemmin rahaston avaintietoasiakirjassa ja rahastoesitteessä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua rahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen, sääntöihin ja hinnastoon, jotka ovat saatavilla kunkin rahaston sivulta. Rahastoja hallinnoi UB Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen salkunhoito on ulkoistettu UB Omaisuudenhoito Oy:lle.