Ajatuksia aktiivisesta omistajuudesta

En edes väitä tapaavani jatkuvasti sataakahdeksaakymmentäkahta Helsingin pörssiin listattua yhtiötä, siihen ei riitä aika eikä resurssit. Dialogi yhtiöiden kanssa on aktiivista mutta tapauskohtaista. Tapaamme yhtiöitä yritys- ja analyytikkotapaamisten yhteydessä, yhtiökokouksissa, listautumisvalmisteluissa ja muillakin foorumeilla tai vaikkapa tehdasvierailuilla. Teemme tarvittaessa yhteistyötä myös muiden sijoittajien kanssa. 

Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi korostaa omistajien ja johdon välistä vuoropuhelua sekä vastuullista ja läpinäkyvää toimintaa. Aktiivinen omistaja voi vaikuttaa yleisellä tasolla muun muassa strategisiin painotuksiin, riskienhallintaan tai yritysvastuuseen sekä esimerkiksi mahdollisiin rahoitusratkaisuihin. Uskon, että aktiivinen omistajuus hyödyttää myös muita sijoittajia ja koko markkinaa. Kun sijoittajat pitävät yritysjohtoa vastuullisena päätöksistään, yritykset toimivat ennakoitavammin ja usein myös vastuullisemmin. Tämä lisää sijoittajien luottamusta ja parantaa markkinoiden toimivuutta.

Helsingin pörssiyhtiöt kuuluvat mielestäni keskimäärin maailman vastuullisimpiin yhtiöihin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö parannettavaa olisi. ESG-kirjaimista jokaiselle löytyy esimerkkejä laiminlyönneistä tai muista moitteista viime vuosilta: toivottavasti Talvivaaran tasoiset massiiviset ympäristörikokset eivät toistu, Stora Enson laittomat maanhankintakäytännöt Kiinassa lienevät historiaa, enkä mielelläni näkisi myöskään Fortumin ja Suomen valtion (Solidiumin) välisten hämyisten ja kalliiden ”rahoituskikkailujen” toistuvan. Tupakkaa (syystäkin) karttavat sijoittajat ovat välillä vieroksuneet Metsä Boardia, TAKO:n taivekartonkia kun käytettiin tupakkiaskeihin. No, tehdas on sittemmin suljettu.

Historiasta johtuen valtionyhtiöiden rooli on ollut Suomessa merkittävä. Valtio omistajana aiheuttaakin usein päänvaivaa sijoittajille. Ymmärrän maamme pääomaköyhyyden ja toisen maailmansodan jälkeisen teollistumispolitiikan, mutta mielestäni listatuissa valtionyhtiöissä valtion ja meidän muiden sijoittajien intressien pitäisi olla enemmän yhteneväisiä.

Konkreettisesti olemme olleet mukana muun muassa äänestämässä Oriola Oyj:n osakesarjojen yhdistämisen puolesta. Oriola on kärsinyt pitkään vastatuulista, mutta nyt yhtiö saa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi yritys- tai rahoitusjärjestelyihin selkeämmän omistusrakenteen kautta. Prosessi oli pitkä. Ensimmäistä kertaa olin äänestämässä osakesarjojen yhdistämisen puolesta jo vuoden 2013 yhtiökokouksessa, mutta tuolloin ehdotus ei vielä mennyt läpi. Kahden eri osakesarjan yhtiöiden määrä vähenee jatkuvasti ja se on hyvä suunta. Olemme olleet mukana myös ankkurisijoittajan roolissa tukemassa Koskisen Oyj:n sekä Auroora Yhtiöt Oyj:n listautumisprosesseja.

Aktiivisen omistajuuden saralla olen suurimman osan ajasta hiljaa, sillä silloin asiat tuntuvat todennäköisesti luistavan. Mutta jos on tarvetta, en epäröi nostaa luuria ja avata suutani. Minulle aktiivinen rahasto tarkoittaa myös aktiivisen omistajuuden rahastoa.