Voihan öljy

Israelin ja Yhdysvaltojen päätös iskeä Iraniin on johtanut juuri siihen, mistä Yhdysvaltain johtoa on varoiteltu vuosikymmeniä: Iran sulkee Hormuzinsalmen, öljyn hinta nousee ja lopuksi tilanteesta on vaikea löytää ulospääsyä, eli ollaan niin sanotusti liisterissä. Inhimillisten tragedioiden lisäksi sotatoimilla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia: Yhdysvalloissa Pentagon joutuu pyytämään kongressilta kymmenien (konfliktin jatkuessa satojen) miljardien lisärahoitusta, ja Iranissa jo ennestään heikossa kunnossa ollut talous menee energian viennin tyrehtyessä vielä pahemmin kuralle. Välilliset vaikutukset tulevat pian perässä lähinnä yleisenä hintatason nousuna. 

Selviä hyötyjä on vaikeampi nähdä, etenkin kun Iranin ydinohjelman kehityskin vaikuttaa olleen pysähdyksissä jo viime kesän iskuista lähtien. Rationaalisesti tarkasteltuna kriisin pitkittymisestä on siis selvästi enemmän haittaa kuin hyötyä sekä Iranille että Yhdysvalloille. Järkevää olisikin, että osapuolet löisivät kättä päälle todeten, että ”sattuuhan näitä” ja hommia jatkettaisiin siitä, mihin jäätiin. Tässä piilee konfliktin jatkumisen ydin: Trump ei politiikkaan liittyvien syiden takia voi perääntyä tilanteesta kuin voittajana ja voitonjuhla ei voi alkaa, jos Iran pitää salmea kiinni. Iranissa vallan vaihtumista tai vaaleja ei ole puolestaan näköpiirissä, ja amerikkalaisten nöyryyttäminen koetaan hyvänä tapana pönkittää hallinnon arvovaltaa, vaikka se ei taloudellisesti olisikaan järkevää.

Tällä hetkellä arvioidaan, että sovun löytyminen vie viikkoja tai jopa muutaman kuukauden. Ensimmäinen askel kohti jonkinasteista sopimusta olisikin löytää diplomaattinen yhteys ja neuvottelukanava. Israelin toiminta ei tällä hetkellä näytä tukevan tätä päämäärää.

Öljyn hinta on noussut kuukaudessa laadusta riippuen noin 60 %. WTI-raakaöljy maksaa kirjoitushetkellä noin 95 dollaria barrelilta ja Brent noin 110 dollaria barrelilta. Konfliktin jatkuessa hinnat voivat hyvinkin nousta 130–150 dollarin tasoille. Olennaisempaa kuin hetkellinen huippuhinta on kuitenkin se, kauanko kalliin öljyn ajanjakso kestää. 

Öljyshokin talousvaikutukset Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain keskuspankki Fed on aiemmin käyttänyt arvioissaan kaavaa, missä öljyn hinnan nousu 10 %:lla pienentää BKT:ta 0,1 %-yksikköä. Kansantalousteoriasta tuttu Okunin laki taas esittää, että työttömyyden ja BKT:n välinen kerroin on 2 siten, että 0,5 %-yksikön nousu työttömyydessä johtaa 1 %:n laskuun BKT:ssa. Näillä karkeilla yleistyksillä voitaisiin arvioida, että jos öljyn hinta on kolmen kuukauden ajan tavanomaiseen hintatasoon nähden kaksinkertainen, niin vaikutus Yhdysvaltain talouteen tarkoittaa BKT:n putoamista vuositasolla 0,25 % ja työttömyyden kasvua puolet tästä, eli 0,125 % -yksikköä. Vastaavasti, jos öljy on tuplahintaista puoli vuotta, niin BKT laskee 0,5 % ja työttömyys kasvaa 0,5 %-yksikköä. Jälkimmäinenkään skenaario ei veisi taloutta taantumaan: Yhdysvaltain BKT:n kasvuennuste on tälle vuodelle keskimäärin 2,5 % ja työttömyys on tällä hetkellä 4,4 %.

Euroalue: inflaatiovaikutus keskiössä

Euroopassa konfliktin vaikutus näkyy pitkälti samoin eli inflaation kautta, vaikka mekanismien keskinäiset vaikuttavuudet ovat erilaisia. Eurooppa joutuu tuomaan valtaosan öljystään, ja valuuttakursseillakin on oma vaikutuksensa. Euroopassa ajoneuvojen polttoaineita käytetään (per capita) selvästi vähemmän kuin Yhdysvalloissa, mutta polttoaineisiin kohdistuva verotus on raskaampaa. Verotusta väliaikaisesti keventämällä voidaankin haluttaessa vaikuttaa kuluttajahintoihin varsin paljon.

Aiemmasta historiassa johtuen markkinoilla ei ole täyttä luottamusta Euroopan keskuspankin, EKP:n, kykyyn peilata talouden tilaa tai inflaation syitä korkopäätöstensä taustalla. Perusoletus on kuitenkin, että tällä kertaa lyhytaikaiseksi mielletty öljyn hinnan aiheuttama inflaatioshokki ei kovin pian lisäisi painetta nostaa ohjauskorkoja.

Euroalueen työttömyys on tällä hetkellä historiallisen alhaisella 6,1 %:n tasolla ja BKT:n kasvuennuste vuodelle 2026 oli tammikuussa 1,2 %. Aiemmat oletukset öljyn hinnasta ja korkean hinnan jakson noin 3–4 kuukauden kestosta vaikuttaisivat BKT:hen noin -0,3 %, ja jäykästä työmarkkinasta johtuen työttömyyden kasvuun 0,1 %. Euroopassa vaikutuksen tasaantuminen kestäisi kuitenkin Yhdysvaltoja hieman pidempään.

Aasia: puskurit vaimentavat vaikutuksia

Aasia tuo myös suurimman osan öljystään, ja laivalla tuotava öljy on tullut pääosin Hormuzinsalmen kautta. Iran on toistaiseksi antanut yksittäisille Aasiaan matkaaville tankkereille lupia ajaa salmesta läpi, mutta tämä ei riitä vastaamaan normaaliin kysyntään. Useimmat Aasian maat ovat varautuneet öljyshokkeihin pitämällä erikokoisia varastoja. Kaikista maista ei tarkkoja lukuja ole saatavilla, mutta arvio on, että esimerkiksi Kiina olisi varastoinut noin kolmen kuukauden koko öljytuontia vastaavan määrän öljyä ja Japani jopa seitsemän kuukauden verran. Koko tuontihan ei ole pysähdyksissä, joten kovin pian eivät tankit tyhjene noissakaan maissa. Aasian maiden talouskasvu on ollut keskimäärin länsimaita parempaa ja inflaatio alhaisempaa. Tämä parantaa edellytyksiä kestää korkeampaa öljyn hintaa, mutta toisaalta öljyjalosteiden, kuten muovien hintojen nousu alkaa pidemmän päälle vaikeuttaa tavaravientiä.

Alueen tärkein talousmoottori on Kiina, joka paitsi tuottaa itsekin jonkin verran öljyä, tuo sitä myös putkia pitkin Venäjältä. Kiinan energiakulutuksesta öljyn osuus on noin 20 %. Oma tuotanto kattaa tarpeesta runsaan neljänneksen ja Venäjältä tuotava öljy noin 13 % koko tarpeesta. Lähi-idästä tuotava öljy on noin 40–50 % tuonnista, joskaan kaikki ei kulje Hormuzinsalmen läpi. Maakaasun kulutus on Kiinassa noin 10 % koko energiatarpeesta ja Qatarista tuotavan LNG:n osuus koko kaasun kulutuksesta on noin 6 %. Kaiken kaikkiaan Iranin tilanteen suora vaikutus Kiinan taloudelle on toistaiseksi pieni, mutta kestäessään tulisi kyllä vaikuttamaan jonkin verran inflaatioon ja sinänsä kohtuullisen vahvana pysyneeseen, mutta hidastuvaan talouskasvuun.

Markkinareaktiot ja korkoympäristö

Rahoitusmarkkinoilla reaktiot Lähi-idän tapahtumiin ovat toistaiseksi olleet kohtuullisen rauhallisia. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut muutamia prosentteja, kuten geopolitiikan jännitteiden kasvaessa yleensä käy. Osakemarkkina Yhdysvalloissa on laskenut vajaan 4 %, mikä dollarin vahvistumisen myötä on eurosijoittajalle näkynyt noin 1,5 %:n laskuna. Euroopan laaja indeksi STOXX 600, kehittyvien markkinoiden osakeindeksit ja Japanin indeksi ovat reagoineet hieman voimakkaammin, noin 6–7 %:n laskulla euroissa mitattuna.

Inflaatio-odotusten nousu on nostanut korkotasoja ja odotuksia keskuspankkien korkopolitiikan kiristymisestä. USA:n 10 vuoden korko on noussut 3,96 %:sta noin 4,30 %:n tasoille ja Saksan 10 vuoden korko 2,65 %:sta 2,95 %:iin.

Rahoitusmarkkina arvioi tilannetta toistaiseksi enemmän keskuspankkien korkopolitiikan kuin bruttokansantuotteen muutoksen kautta. Osakemarkkinoilla yhtiöiden tuloskasvuennusteet olivat vuoteen 2026 lähdettäessä vahvat ja markkinoiden arvostustasot näkymiin nähden kohtuulliset. Markkinoiden konsensusennuste odottaa pörssiyhtiöiden tulosten kasvavan kuluvana vuonna noin 16 %:n vauhtia. Osakemarkkinoiden reaktio heijastaa toistaiseksi odotuksia siitä, ettei öljyn hinta olisi reilusti yli 100 dollarin tasoilla niin kauaa, että inflaatiohuolet ajaisivat keskuspankit kiristämään korkoja merkittävästi samaan aikaan, kun talouskasvun edellytykset heikkenevät. Ajallisesti tämä saattaisi tarkoittaa kahta vaihtoehtoa:

1. kriisin ratkeamista 1–2 kuukauden kuluessa
2. kriisin venymistä useammaksi kuukaudeksi, mutta öljyn hinnan pysyttelemistä suurin piirtein nykytasoillaan.

Ensimmäisen vaihtoehdon toteutuessa markkina alkaisi elpyä kohti kriisiä edeltäviä tasoja suhteellisen pian. Jälkimmäinen vaihtoehto voisi puolestaan toteutua niin, että Iran päästää Hormuzinsalmesta läpi tankkerit, jotka kuljettavat öljyä Iranin ystävällisinä pitämille tahoille. Öljyn hinta pysyisi Trumpin näkökulmasta kiusallisen korkealla, mutta Iran ja muut lähialueen öljyntuottajat saisivat kassavirtaa, eivätkä esimerkiksi Aasian maat ajautuisi äkilliseen polttoainepulaan. Tällöin markkinan elpyminen saattaisi olla hieman hitaampaa. Toisaalta olemme historiassa nähneet useita tilanteita, joissa markkina elpyy kriisin vielä jatkuessa reippaastikin, kunhan kriisi ei enää pahene.

Kriisin mahdollisesti eskaloituessa laajemmaksi, on syytä olettaa markkinan vielä jonkin verran heikkenevän nykytasoiltaan. Tämä olisi kuitenkin niin vahvasti Trumpin hallinnon intressien vastaista, ettei se vaikuta todennäköiseltä. Yhdysvaltojen viesti Israelille olla pommittamatta energiainfrastruktuuria on selvä indikaatio siitä, että Trump on enemmän liennytyksen kuin eskalaation polulla.

UB Varainhoidon allokaatio

Pidämme osakemarkkinan pitkän ajan näkymiä houkuttelevina ja varainhoidon allokaatiossa olemme edelleen lievässä osakeylipainossa. Arvostustasot ovat edelleen perusteltuja tuloskasvuodotuksiin nähden, vaikka lyhyen aikavälin epävarmuus on kasvanut. Osa USA-sijoituksistamme on suojattuna dollarin ja euron väliseltä kurssivaihtelulta. Myös Japanin suhteen olemme osakeylipainossa. Korkopuolella olemme siirtäneet jonkin verran painoa pois pitkistä valtionlainoista kohti lyhyemmän duraation yrityslainoja.

Huomioita muista omaisuusluokista

Private Equity – vaihtoehtoinen tuotonlähde muuttuvassa markkinassa

Pääomasijoitusmarkkina on siirtymässä uuteen vaiheeseen vuosien 2022–2025 suvantovaiheen jälkeen. Yritysjärjestelyiden ja listautumisten määrä jäi ajanjaksolla tavanomaista matalammaksi, mutta vuoden 2025 loppupuolella markkinassa nähtiin selkeää piristymistä: yritysjärjestelyaktiviteetti (M&A) on vilkastunut ja myös listautumismarkkina (IPO) on vähitellen vahvistumassa. Tämä tukee pääomasijoittajien keskeistä arvonluontimallia ja parantaa private equityn tuottonäkymää tuleville vuosille.

Samalla sijoitusympäristössä on käynnissä pidemmän aikavälin rakenteellinen muutos. Yhä suurempi osa yritysten arvonluonnista tapahtuu pörssien ulkopuolella, ja yhtiöt pysyvät yksityisinä aiempaa pidempään. Tämä on lisännyt private equityn merkitystä keskeisenä väylänä osallistua yritysten kasvuun. Institutionaaliset sijoittajat ovat kasvattaneet allokaatioitaan omaisuusluokkaan jo pitkään, mutta yksityissijoittajien osalta painot ovat edelleen verrattain pieniä. Useiden asiantuntija-arvioiden mukaan private equity -sijoitusten osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi 2030-lukua kohti mentäessä, kun pääsy omaisuusluokkaan helpottuu ja sijoittajat hakevat hajautusta sekä vaihtoehtoisia tuotonlähteitä.

Samanaikaisesti pääomasijoittaminen tarjoaa sijoittajalle ominaisuuksia, jotka korostuvat nykyisessä markkinaympäristössä. Sijoitukset pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin ovat tyypillisesti vähemmän herkkiä lyhyen aikavälin markkinaheilahteluille, ja niiden korrelaatio perinteisiin omaisuusluokkiin on matalampi. Pitkällä aikavälillä private equity on historiallisesti tarjonnut osakemarkkinoiden tasoista tai parempaa tuottoa, mutta tyypillisesti alhaisemmalla vuotuisella volatiliteetilla. Lisäksi aktiivinen omistajuus ja operatiivinen kehittäminen mahdollistavat arvonluonnin myös tilanteissa, joissa markkinatuotot ovat maltillisempia.

United Bankers on tuonut maaliskuussa markkinoille uuden UB Private Equity erikoissijoitusrahaston, joka tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden hajauttaa varojaan globaalisti pörssin ulkopuolisiin yrityksiin. Rahaston kautta sijoittaja saa pääsyn valikoitujen, johtavien kansainvälisten pääomasijoittajien osaamiseen sekä laajan hajautuksen yksittäisten yhtiöiden, toimialojen ja maantieteellisten alueiden välillä. Lisäksi sijoituksia tehdään useisiin eri vuosikertoihin (vintage), mikä tasaa markkinasyklin vaikutusta ja parantaa pitkän aikavälin riskikorjattua tuotto-odotusta.

Rahaston sijoitusstrategian painopiste on buyout-segmentissä, joka edustaa pääomasijoittamisen vakaampaa osaa. Buyout-sijoittamisessa pääomasijoittaja hankkii määräysvallan tyypillisesti jo vakiintuneessa, kassavirtaa tuottavassa yhtiössä ja kehittää sitä aktiivisesti operatiivisin toimenpitein. Arvonluonti perustuu tällöin vähemmän pelkkään kasvuodotukseen ja enemmän liiketoiminnan tehostamiseen, strategiseen kehittämiseen ja kassavirran kasvattamiseen, mikä tekee tuottoprofiilista ennustettavamman suhteessa varhaisemman vaiheen sijoituksiin.

Uusi rahastoratkaisumme madaltaa kynnystä pääomasijoittamiseen ja tuo omaisuusluokan aiempaa laajemman sijoittajajoukon saataville. Nykyisessä markkinaympäristössä, jossa epävarmuus liittyy erityisesti korkotasoon, inflaatioon ja geopoliittisiin riskeihin, hajautuksen merkitys korostuu. Private equity tarjoaa tähän luontevan täydennyksen: sen tuottoajurit eroavat perinteisistä omaisuusluokista ja korrelaatio niihin on matalampi. Näemme private equityn perusteltuna osana hajautettua sijoitussalkkua erityisesti markkinan siirtyessä kohti uutta kasvuvaihetta.