Ajankohtaista

Aloitetaan hyvistä uutisista

Vihdoinkin pääsen kirjoittamaan, että Helsingin pörssi on saanut nousuvaihteen silmään ja alkuvuoden meno on ollut Euroopan kärkeä. Muut Pohjoismaat ja Eurooppa (STOXX Europe 600) ovat jääneet selvästi jälkeen Hesulista. Jopa Maailman Mahtavin Indeksi S&P 500 on kaukana takanamme. Olemme kuitenkin edelleen noin 7 prosenttia loppuvuoden 2021 huipputasoja jäljessä. Jotta käänne jatkuisi, tuloskasvua täytyy tulla. Tähän liittyen Q4-tuloskausi oli mielestäni pelättyä parempi (pl. Neste, jossa kansa on sankoin joukoin tankilla ulkomaalaisten sijoittajien tyhjentäessä positioitaan). Yleisesti Helsingissä on ainekset hyvään kehitykseen. Suurimmat riskit liittyvät totta kai Yhdysvaltain tulli- ja kauppapolitiikkaan, jonka aiheuttama epävarmuus tuntuu erityisesti USA:n markkinoilla. En lähde arvailemaan tullipolitiikkaa muuten, kuin että sekoilu jatkuu – Yhdysvaltain uuden hallinnon ensimmäiset viikot ovat olleet sangen vauhdikkaita. Tehtäviini ei kuulu Maailman Mahtavimman Miehen (en tarkoita nyt paavia) tajunnan tason arviointi, mutta uskon, että siinä vaiheessa, kun pörssit laskevat riittävästi, hinnat kipuavat Walmartissa tai kun Ford F150:een tulee muutama tuhat taalaa lisää hintaa, niin tullipolitiikkakin saattaa olla toisenlaista.

Valta vaihtuu Berliinissä

Sellainenkin ihme on nyt nähty, että Saksa(!) vaatii EU:ta höllentämään velkasääntöjä. Vanhoina aikoina näitä kommentteja kuultiin lähinnä Ranskan ja eteläisen Euroopan mailta. Berliinissä valta vaihtuu, ja Eurooppa saattaa yleisesti olla heräilemässä hyvinvointihorroksestaan ja tarttua vaikeisiin asioihin, jotka pitää ratkaista per heti. EU:n hallinto on hyvä keksimään uusia ”vehiikkeleitä”, joiden avulla voidaan saada jopa änkyrämaat, kuten Unkari ruotuun.

Saksan massiivinen infrapaketti (500 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana) ja satojen miljardien lisäpanostukset puolustukseen on otettu Frankfurtin pörssissä hyvin positiivisesti vastaan: perusteollisuus, infrayhtiöt ja tietysti puolustussektori paahtavat koilliseen. Toisaalta investoinnit pitää maksaa jostain, joten Saksan velanotto luonnollisesti lisääntyy. Saksan kymppivuotisen lainan korossa nähtiinkin terävä piikki ylöspäin. Saksan valtionvelka on kuitenkin matalalla tasolla, joten elvytys- ja investointivaraa löytyy. Muitakin positiivisia asioita talouskasvuun liittyen on: EKP jatkoi edelleen koronlaskujaan, minkä myötä kuluttajan lompakko pullistuu ja luottamus talouteen paranee etenkin, kun samaan aikaan palkat ovat nousussa ja inflaatiopaineet hellittämässä – (inflaatiota pitää kuitenkin seurata erityisen tarkasti, ettei vaan homma käänny huonompaan suuntaan).

Paljon palloja ilmassa 

Ajat ovat erikoiset ja epävarmat, mutta tästäkin selvitään – money talks jne. Nähdäänkö Euroopassa Ukrainan jälleenrakentamiseen liittyvä buusti? Joutuuko Yhdysvaltain keskuspankki laskemaan korkoja ennakoitua nopeammin tullisekoilun ja talouden epävarmuuden takia? Palloja on paljon ilmassa, mutta uskon, että Euroopan/Saksan heräämisen myötä myös Suomen talousnäkymä elpyy. Suhteellinen asemamme paranee myös Trumpin hallinnon ampuessa omaan jalkaansa. 

Valoisaa kevättä lukijoillemme!