Lähi-idän kriisi heiluttaa markkinoita – energiamarkkinat keskiössä

Viikonloppuna Yhdysvallat ja Israel käynnistivät sotilaalliset iskut Iraniin epäonnistuneiden diplomaattisten neuvottelujen jälkeen. Iskujen kohteena oli useita sotilaskohteita, ja Iranin korkein johtaja ajatollah Ali Khamenei sai surmansa hyökkäysten alkuvaiheessa. Iran on vastannut iskuilla Israeliin ja Yhdysvaltojen liittolaismaihin alueella, ja tilanne Lähi-idässä on edelleen jännittynyt.

Taloudellisesta näkökulmasta konfliktin keskeinen merkitys liittyy energiamarkkinoihin. Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viidennes maailman öljykuljetuksista sekä merkittävä osa nesteytetystä maakaasusta. Mahdolliset häiriöt tällä keskeisellä kuljetusreitillä voivat vaikuttaa nopeasti energian hintaan ja sitä kautta laajemmin maailmantalouteen. Sijoitusmarkkinoilla geopoliittiset kriisit aiheuttavat tyypillisesti lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja lisäävät markkinoiden heiluntaa, niin tälläkin kertaa. Samalla sijoittajat pyrkivät arvioimaan, jääkö tapahtuma lyhytaikaiseksi vai johtaako se laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin.

Osakemarkkinoilla hermoilua, erityisesti Aasiassa

Osakemarkkinat ovat reagoineet tilanteeseen pääosin laskulla, joskin liikkeet ovat toistaiseksi pysyneet melko hallittuina. Suurimmat laskut on nähty Aasiassa, jossa markkinat ovat perinteisesti herkkiä energian hinnan muutoksille ja geopoliittiselle epävarmuudelle. Etelä-Korean KOSPI-indeksi on laskenut viikon aikana noin 15,5 prosenttia, Japanin Nikkei 225 noin 8,4 prosenttia ja Hongkongin Hang Seng noin 6,2 prosenttia. Euroopassa Stoxx 600 -indeksi on laskenut noin 3,5 prosenttia. Suomessa OMXH Cap -indeksin lasku on ollut noin 1,6 prosenttia ja Yhdysvalloissa S&P 500 -indeksin noin 1,6 prosenttia. Tätä kirjoittaessa Euroopan osakemarkkinat ovat jo osoittaneet toipumisen merkkejä.

Yhdysvaltojen markkinoita tukee edelleen suhteellisen vahva talous- ja tuloskehitys sekä sijoittajien luottamus maan sotilaalliseen ylivoimaan alueella. Lisäksi on syytä huomata, että osakemarkkinoilla on takanaan vahva nousujakso viime keväästä lähtien sekä hyvä alkuvuosi, etenkin Aasiassa ja Euroopassa. Tässä valossa viime päivien geopoliittinen shokki on tarjonnut myös luontevan syyn voittojen kotiuttamiselle erityisesti riskipitoisemmissa omaisuusluokissa.

Epävarmuuden kasvu on näkynyt myös valuuttamarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut viikossa noin 1,5 prosenttia euroa vastaan (EUR/USD), mikä on tyypillinen markkinareaktio geopoliittisen riskin kasvaessa. Vahvistuva dollari heijastaa sijoittajien hakeutumista turvasatamavaluuttoihin, mutta samalla se kiristää rahoitusolosuhteita erityisesti kehittyvillä markkinoilla, joiden taloudet ovat usein herkkiä dollarin vahvistumiselle.

Öljyn hinnan kehitys luupin alla

Tällä hetkellä keskeisin markkinoita ohjaava tekijä on raakaöljyn hinta. Öljyn barrelihinta (Brent) on noussut kriisiä edeltäneestä noin 73 dollarista noin 82 dollariin tynnyriltä. Nousu heijastaa ennen kaikkea markkinoiden huolta mahdollisista toimitushäiriöistä, jos Hormuzinsalmen liikenne häiriintyisi pidemmäksi aikaa. 

Öljyn hinnan nousu vaikuttaa talouteen usean kanavan kautta. Se lisää inflaatiopaineita, mikä puolestaan voi luoda keskuspankeille painetta kiristää rahapolitiikkaa Euroopassa tai lykätä suunniteltuja koronlaskuja Yhdysvalloissa. Samalla energian kallistuminen heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja kasvattaa yritysten kustannuksia, mikä voi heijastua talouskasvunäkymiin. Toistaiseksi hinnannousu on kuitenkin pysynyt historiallisessa vertailussa maltillisena. Esimerkiksi Ukrainan sodan alkuvaiheessa öljyn hinta nousi hetkellisesti lähes 130 dollariin tynnyriltä, kun taas nykyinen hintataso on selvästi tätä matalampi. Merkittäviä fyysisiä toimitushäiriöitä ei myöskään ole ainakaan toistaiseksi nähty.

Historiallisesti energiamarkkinoihin liittyvät geopoliittiset riskit hinnoitellaan markkinoille usein nopeasti (joskus jo ennen kuin todellinen tarjontashokki toteutuu) ja monissa tapauksissa hinnannousu on jäänyt lopulta väliaikaiseksi. Lisäksi Yhdysvaltain presidentti Trump on vakuutellut turvaavansa Hormuzinsalmen meriliikenteen, mikä on osaltaan hälventänyt markkinoiden pahimpia pelkoja.

UB:n näkemys: enemmän volatiliteettia kuin trendimuutos

Tässä vaiheessa tulkitsemme viime päivien markkinaliikkeet ennen kaikkea volatiliteettitapahtumana¹, emme merkkinä laajemmasta trendimuutoksesta. Historiallisesti geopoliittiset konfliktit ovat useimmiten aiheuttaneet lyhytaikaista markkinaheiluntaa mutta harvoin käynnistäneet pitkäkestoista laskumarkkinaa ilman samanaikaista taloudellista shokkia. Sijoitusmarkkinoita tukevat edelleen useat perustekijät, kuten kohtuullisen hyvä talouskasvunäkymä, yritysten vahva tuloskasvunäkymä sekä odotukset rahapolitiikan asteittaisesta keventymisestä.

Keskeinen seuraamamme tekijä on energian hinta. Mikäli öljyn hinnannousu jää rajalliseksi ja konfliktin vaikutukset energian toimituksiin pysyvät hallinnassa, myös vaikutukset maailmantalouteen ja osakemarkkinoihin jäävät todennäköisesti rajallisiksi.

Nykyisen tiedon perusteella arvioimme, että Yhdysvaltojen sotilaallinen kampanja alueella voi jäädä suhteellisen lyhytkestoiseksi ja sitä näkemystä tukee myös syksyllä lähestyvät maan välivaalit. Useat analyysit viittaavat siihen, että konflikti voisi kestää joitakin viikkoja tai kuukausia, eikä yksikään konfliktin osapuoli hyötyisi pitkään jatkuvasta energiahintojen noususta.

Varainhoitosalkuissamme osakkeet jatkavat edelleen lievässä ylipainossa, emmekä näe tässä vaiheessa tarvetta tehdä muutoksia salkkujen allokaatioon. Pidämme todennäköisenä, että markkinoiden lyhytaikainen epävarmuus tarjoaa pikemminkin ajoittaisia ostonpaikkoja pitkäjänteiselle sijoittajalle kuin syyn merkittäviin strategisiin muutoksiin. Tällaisissa tilanteissa korostuvat tehokkaasti hajautetun salkun sekä pitkäjänteisen sijoittamisen merkitys markkinoiden lyhytaikaisen heilunnan keskellä.

¹Markkinatilanne, jossa epävarmuus lisää hintojen lyhytaikaista vaihtelua, joka ei välttämättä muuta sijoitusmarkkinoiden pidemmän aikavälin suuntaa.